14.01.2020
Uutiset

Ihmisoikeuspuolustajat – muutoksen voima

Ruandassa naiset ovat oikeusneuvonnan avulla saaneet omistusoikeuden viljelyksiinsä. Kuvassa hankkeen työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Kuva: Sakari Piippo

“Kun puhumme ihmisoikeuksista, puhumme ihmisten elämästä ja toimeentulosta”, sanoi kenialainen ihmisoikeuspuolustaja, nyt jo edesmennyt Odindo Opiata. Hän työskenteli parantaakseen Kenian slummeissa asuvien oikeutta asuntoon ja peruspalveluihin. Moni meistä yhdistää ihmisoikeudet ensisijaisesti mielipiteen- ja sananvapauteen, ajatuksen ja uskonnon vapauteen tai vaikkapa kidutuksen kieltoon. Kyse on kuitenkin myös meidän jokaisen päivittäiseen elämäämme vaikuttavista oikeuksista kuten oikeudesta riittävään toimeentuloon, oikeudesta koulutukseen ja oikeudesta terveyteen. Kehittyvissä maissa, missä suuri osa ihmisistä kamppailee jokapäiväisen toimeentulonsa puolesta, monet ihmisoikeuspuolustajat taistelevat juuri näiden oikeuksien puolesta.

Taistelu kraatterijärvistä Ugandassa

12. syyskuuta 2017 Länsi-Ugandan Kasendassa ihmisoikeuspuolustaja James Rukampenea ammuttiin molempiin jalkoihin. Ampujat olivat aseistettuja vartijoita, jotka väitteiden mukaan olivat Ferdsult Engineering Services Limited –nimisen yrityksen palkkaamia. Yritys oli vuonna 2015 saanut viranomaisilta luvan käyttää 30 vuoden ajan yksinoikeudella alueen 20 kraatterijärveä, joissa sen oli tarkoitus aloittaa kalankasvatus.

Paikalliset asukkaat olivat riippuvaisia näistä kraatterijärvistä, joista he ottivat käyttövetensä ja joita he olivat perinteisesti käyttäneet kalastukseen. Nyt asukkaita häädettiin mailtaan järven lähistöltä. Niinpä osa Ssakan kraatterijärven ympärillä asuvista kyläläisistä lähti vastustamaan yritykselle myönnettyä lupaa.

James Rukampene puolusti paikallisten yhteisöjen oikeuksia järvien käyttöön. Hän osallistui radio-ohjelmiin ja yritti saada paikalliset yhteisöt mukaan taistelemaan järvistään. Rukampene toimi paikallisessa ihmisoikeusjärjestössä Twerwaneho Listeners’ Clubissa (TLC), joka vuonna 2016 vei oikeuteen viranomaisten ja yrityksen tekemän sopimuksen järvien käytöstä. Rukampene oli aktiivisesti mukana oikeustaistelussa ja hän myös kuljetti kyläläisiä oikeuden kuulemisiin.

Kesäkuussa 2017 järjestö ja paikallisyhteisöt voittivat oikeustapauksen. Oikeus määräsi, että paikallisyhteisöt saavat jälleen kalastaa ja hyödyntää järvivettä entiseen tapaan. Järvien ympärillä asuvat 18 000 kyläläistä saivat oikeuden päätöksellä takaisin maansa ja elantonsa. Lisäksi päätöksestä hyötyvät noin 19 000 muuta ihmistä, jotka ovat epäsuorasti riippuvaisia järvistä esimerkiksi turismin kautta tai syömällä tai myymällä niistä pyydettyä kalaa.

Ssakan kraaterijärvi Länsi-Ugandassa. Kuva: Bukulu Steven, CC BY-SA 4.0.

Maaseudun ihmisoikeuspuolustajat suuremmassa vaarassa

James Rukampene on esimerkki ihmisoikeuspuolustajasta, joka taistelemalla muiden oikeuksien puolesta vaaransi oman henkensä. TLC-järjestössä toimivat aktivistit ovat olleet jatkuvan uhkailun, hyökkäysten ja häirinnän kohteina, koska he ovat tutkineet paikallisviranomaisten väärinkäytöksiä, vieneet tapauksia oikeuteen ja levittäneet paikallisille asukkaille tietoa heidän oikeuksistaan.

Usein syrjäisellä maaseudulla toimivat ihmisoikeuspuolustajat ovat suuremmassa vaarassa kuin esimerkiksi pääkaupungissa toimivat, koska he ovat vähemmän tunnettuja ja heillä on vähemmän tukiverkostoja ja kansainvälisiä kontakteja. Myös korruptiosta tai luonnonvarojen käytöstä puhuvat ihmisoikeuspuolustajat ovat erityisessä vaarassa.

Ugandan ihmisoikeuspuolustajat kohtaavat vaikeuksia

Poliisi ampui kyynelkaasua TLC-järjestön kannattajia vastaan Fort Portalissa Länsi-Ugandassa maaliskuussa 2015. Kuva: TLC.

Nepalissa kyläläiset vaativat oikeuksiaan

Ihmisoikeuspuolustaja voi olla kuka tahansa meistä, joka toimii muiden oikeuksien puolesta – puolustaa niitä, joiden oikeuksia on loukattu tai vaatii päättäjiä kantamaan vastuunsa, jotta jonkun yksittäisen ihmisen tai ryhmän oikeudet toteutuvat.

Nepalissa Khaskusman kylän terveyspiste toimi tiloissa, jotka olivat vuonna 2015 Nepalia koetelleen maanjäristyksen jäljiltä vaarassa sortua. Lääkkeitä ei säilytetty turvallisesti ja potilaita otettiin joskus vastaan ulkona auringonpaahteessa tai sateessa.

Ihmisoikeusjärjestö INSECin avulla piirikuntaan perustettiin paikallisista asukkaista koostuva ihmisoikeusryhmä. Ryhmän jäsenet tunnistavat ongelmia, joiden takia asukkaiden oikeudet eivät toteudu, ja vaativat paikallishallintoa ratkaisemaan ongelmat.

Kun ihmisoikeusryhmän jäsenet huomasivat, ettei Khaskusman terveyspiste ollut turvallinen, he järjestivät tapaamisia paikallishallinnon kanssa, lähettivät muistioita piirikunnan viranomaisille ja ottivat yhteyttä mediaan. Muutaman kuukauden kuluttua paikallishallinto siirsi terveyspisteen lähistöllä sijaitsevaan turvalliseen rakennukseen. Piirikunnan terveysviranomaiset tarjosivat tarvittavat lääkkeet ja varusteet terveyspisteelle ja huolehtivat siitä, että sinne saatiin henkilökuntaa.

Näiden ihmisoikeuspuolustajien aktiivisuuden ansiosta paikalliset asukkaat uskaltavat taas hakeutua terveyspisteelle ja heidän oikeutensa parhaaseen mahdolliseen terveyteen toteutuu aiempaa paremmin.

Vastaavasti muillakin paikkakunnilla paikallisista asukkaista koostuvat ihmisoikeusryhmät saivat aikaan parannuksia terveyspalveluihin ja koulujen opetuksen laatuun. Ihmisoikeusryhmien avulla monet köyhät ja syrjittyihin ryhmiin kuuluvat rohkaistuivat ensimmäistä kertaa vaatimaan oikeuksiensa toteuttamista.

Ihmisoikeuspuolustajat Nepalissa

Järjestön työntekijä ja ihmisoikeusryhmä neuvoo syntymätodistuksen hankinnassa Musaharin kylässä Nepalissa. Kuva: INSEC.

Ihmisoikeuspuolustajat tarvitsevat tukeamme

KIOS rahoittaa ihmisoikeuspuolustajien työtä Afrikassa ja Aasiassa, esimerkiksi TLC-järjestöä Ugandassa ja INSECiä Nepalissa. Lähtökohtana on paikallisten ihmisoikeuspuolustajien itse suunnittelema ja toteuttama työ. He taistelevat muiden oikeuksien puolesta, mutta joutuvat usein kohtaamaan vastustusta ja jopa väkivaltaa.

Adilur Rahman Khan, tunnettu ihmisoikeuspuolustaja Bangladeshista, on istunut vankilassa ihmisoikeustyönsä takia. Hän totesi vieraillessaan Suomessa vuonna 2015:

Parasta työssäni ovat hetket, jolloin saamme mobilisoitua ihmisiä – kun he lähtevät liikkeelle vaatimaan oikeuksiaan. Silloin pystymme viemään työtämme eteenpäin ja haastamaan tehdyt julmuudet. Olen edelleen hyvin optimistinen. Tulevaisuus kuuluu ihmisoikeusliikkeelle. Tulevaisuus on niiden, jotka jaksavat taistella. Pyydän, että tuette taisteluamme. Ja jos minua ei enää ole, tukekaa ystäviämme.”

 

Teksti on aiemmin julkaistu Vastuuviikko-sivustolla.

Kirjoittaja: Ylva Asp/KIOS

 

Lue, kuinka TLC-järjestön Gerald Kankyasta tuli ihmisoikeuspuolustaja

Tue ihmisoikeustyötä Afrikassa:

 

 

Related news (0)