KIOSin 10-vuotisjuhlaseminaarissa pohdittiin demokratiaa ruohonjuuritasolla

Renu Rajbhandari, WOREC.

Demokratiaa ei voi sanella ulkoapäin, vaan se on pitkä prosessi, jonka pitää syntyä ruohonjuurista, todettiin Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiön KIOSin 21.-22.10.08 järjestämässä 10-vuotisjuhlaseminaarissa. Seminaarin puhujiksi oli saapunut ruohonjuuritasolla toimivia ihmisoikeus- ja demokratiajärjestöjen edustajia Aasiasta ja Afrikasta. Tilaisuus keräsi paikalle yhteensä satakunta kuulijaa ja keskustelijaa, joukossa kansalaisjärjestöjen edustajia sekä kehitysmaista että Suomesta

Naiset toimijoina

Seminaarissa vaihdettiin kokemuksia naisten oikeuksien edistämisestä pohjoisessa ja etelässä. Peace T. Kyamureku Ugandan kansallisesta naisjärjestöjen liitosta NAWOU:sta kertoi naisten osallistumisesta uuden perustuslain säätämiseen Ugandassa 1990-luvun alkupuolella.

”Ennen naiset kokivat, että perustuslaki on asia, joka koskee vain juristeja eikä heitä itseään. Nyt he olivat mukana luomassa naisten oikeudet huomioivaa perustuslakia,” Kyamureku kertoi.

Renu Rajbhandari nepalilaisesta naisten kuntoutuskeskuksesta WOREC:ista muistutti ruohonjuuritason vaikuttajien kohtaamista vaaroista. Hän johtaa naispuolisten ihmisoikeuspuolustajien verkostoa Nepalissa.

”Vuosien ajan olemme voimistaneet naisia ruohonjuuritasolla vaatimaan oikeuksiaan, mutta nyt kun he ovat alkaneet puhua ja ajaa niitä, he ovat joutuneet uhkailun ja väkivallan kohteeksi”, Renu Rajbhandari sanoi.

Ruokaa vai oikeuksia köyhille?

Monessa puheenvuorossa tartuttiin myös kehityksen ja ihmisoikeuksien väliseen suhteeseen. ”Todellinen demokratia vaatii kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien lisäksi taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toimeenpanoa”, totesi ihmisoikeusyksikön päällikkö Sofie From-Emmesberger ulkoasiainministeriöstä.

George Kogolla kenialaisesta Youth Alive! Kenya –nuorisojärjestöstä toi omassa puheenvuorossaan esille, että muutoksen ajaminen on vaikeaa, kun köyhyydestä kärsiviä äänestäjiä kiinnostavat enemmän poliitikkojen tarjoamat lahjukset kuin muutoksen aikaansaaminen pitkällä aikavälillä.

”Köyhät kysyvät, mihin he tarvitsevat oikeuksia, jos heillä ei ole ruokaa?” Kogolla totesi.

James Odindo Opiata Economic and Social Rights Centre Hakijamii –järjestöstä Keniasta puolestaan korosti, että ihmiset olivat taistelleet ihmisoikeuksiensa puolesta jo kauan ennen kuin he olivat kuulleet koko käsitteestä.

”Monet näistä taisteluista käydään kansainvälisistä instrumenteista huolimatta, ei niiden takia”, hän painotti.

Ruohonjuurten oma ääni kuuluviin

Odindo Opiata. Photo: KIOS

Opiata arvosteli sitä, että länsimaat ovat demokratian nimissä vaatineet kehitysmaiden siirtymistä monipuoluejärjestelmään huomioimatta sen alla piileviä valtasuhteita. Monipuoluejärjestelmä Keniassa ei ole lisännyt ihmisten osallisuutta, vaan puolueet ovat pysyneet saman poliittisen eliitin temmellyskenttänä. Hän myös muistutti, että ruohonjuuritason demokratiasta keskusteltaessa vaarana on aina eräänlainen sijaisdemokratia (”democracy by substitution”).

”Minunkaan ei pitäisi olla täällä puhumassa ruohonjuurten puolesta, koska en itse kuulu todellisiin ruohonjuuriin”, hän sanoi.

Valtaosa seminaarin ulkomaisista puhujista edusti KIOSin rahoittamia ihmisoikeusjärjestöjä Keniassa, Ugandassa, Nepalissa ja Thaimaassa. He viipyvät Suomessa kuntavaalien jälkeiseen maanantaihin 27.10.08 ja seuraavat sunnuntaina vaalien käytännön toteutusta Vantaalla yhdessä Vantaan kaupungin kutsumien namibialaisten kaupunginvaltuutettujen kanssa. Seminaariin osallistui myös nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustajien delegaatio, joka tutustuu suomalaiseen demokratiaan Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demon vieraina.