Tiedote: KIOSin tuki ihmisoikeustyöhön vähenee yli 40%
Suomen hallitus leikkaa 41 % KIOSin saamaa kehitysyhteisrahoitusta vuonna 2016 tämän vuoden tasosta. Koska pääosa KIOSin saamasta valtionavusta menee ihmisoikeustyötä tekeville aasialaisille ja afrikkalaisille järjestöille, niiden tukea joudutaan leikkaamaan samassa suhteessa. Säätiön hallitus on kokouksessaan tehnyt päätöksiä rankoista sopeutustoimista, jotka ulottuvat sekä säätiön rahoittamiin ihmisoikeushankkeisiin että Helsingissä sijaitsevan toimiston työhön.
KIOSin hallituksen puheenjohtaja Henna Hakkarainen pelkää ihmisoikeusrahoituksen leikkauksen olevan kyseenalainen viesti ihmisoikeuksia loukkaaville valtioille: ”On myös vaarana, että ihmisoikeuksia loukkaavat valtiot tulkitsevat Suomen leikkauspäätöksen niin, että Suomi käytännössä ei piittaa ihmisoikeusloukkauksista.”
”Kumppaneittemme on vaikea ymmärtää, miksi virallinen Suomi pitää tärkeänä kansalaisyhteiskunnan ihmisoikeustyötä, mutta samalla leikkaa sen tukemista rajusti”
”Tilanne on hyvin ristiriitainen, koska Suomi on lukuisissa virallisissa asiakirjoissa korostanut kansalaisyhteiskunnan merkitystä ihmisoikeuksien edistämisessä. Esimerkiksi maaliskuussa ihmisoikeusselonteon mietinnössään Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta piti ’tärkeänä, että Suomi tukee aktiivisesti niitä ihmisiä, jotka vaikeissa oloissa, jopa oman henkensä uhalla, toimivat ihmisoikeuksien hyväksi’”, arvioi säätiön toiminnanjohtaja Ulla Anttila, joka oli yksi ihmisoikeusselonteon lausunnonantajista. Juuri ulkoasiainvaliokunnan erityisesti arvossa pitämää kansalaisyhteiskunnan ihmisoikeustyötä KIOS on tukenut ja tehnyt tunnetuksi. Säätiö joutuu myös vaikeaan välikäteen suhteessa hankekumppaneihinsa: ”Kumppaneittemme on vaikea ymmärtää, miksi virallinen Suomi pitää tärkeänä kansalaisyhteiskunnan ihmisoikeustyötä, mutta samalla leikkaa sen tukemista rajusti,” Anttila sanoo.
”Kohtuuttoman leikkauksen seurauksena joudumme vähentämään maita, joihin pääosa rahoituksesta suunnataan kymmenestä kuuteen. Vuosina 2016-2020 tuki suunnataan Itä-Afrikassa Keniaan, Ruandaan ja Ugandaan sekä Etelä-Aasiassa Nepaliin, Sri Lankaan ja tiibetiläisille pakolaisjärjestöille. Tukea pyritään jatkamaan myös erityisen tärkeän ihmisoikeustyön osalta Bangladeshissa, Burundissa, Etiopiassa ja Pakistanissa niin paljon kuin niukkenevat voimavarat sallivat,” toteaa Henna Hakkarainen. Vuonna 2016 voidaan aloittaa kenties vain viisi uutta hanketta, koska monet jo aloitetut hankkeet jatkuvat vuosille 2016 ja 2017. Esimerkiksi vuonna 2014 säätiö aloitti 33 uuden hankkeen rahoituksen. Säätiön hallitus päätti myös, että vuonna 2016 ei järjestetä hakua uusille hankekumppaneille. Tästä huolimatta monien nykyistenkään kumppanien rahoitusta ei voida jatkaa. Pitkäjänteisyyden puute heikentää ihmisoikeustyön tuloksellisuutta.
Ensi vuonna KIOSin henkilöstöä vähennetään mm. määräaikaisuuksia karsimalla, ja henkilöstöä uhkaa kuukauden lomautus. Talouden sopeuttamista lomautuksin tai muilla keinoin joudutaan jatkamaan myöhempinäkin vuosina. Koska henkilökuntaa on nykyisin seitsemän henkilöä, säätiö ei ole yhteistoimintalain piirissä, vaikka lain henkeä noudatetaan sopeutuksesta käytävissä neuvotteluissa.
KIOS selvittää paraikaa mahdollisuuksia saada korvaavaa rahoitusta ulkomaisilta rahoittajilta sekä kehittää varainhankintaansa. Säätiön saama valtionavustus kehitysyhteistyöhön on tänä vuonna 1 900 000 euroa ja ensi vuonna 1 120 000 euroa, jos leikkaussuunnitelmat toteutuvat KIOSille ilmoitetulla tavalla. Pääosa budjetista kanavoidaan suoraan paikallisille järjestöille, jotka tekevät ihmisoikeustyötä Itä-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.
Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS on yhdentoista suomalaisen ihmisoikeus- ja kehityskysymysten parissa työskentelevän järjestön säätiö, joka perustettiin vuonna 1998 rahoittamaan ihmisoikeuksia edistäviä kansalaisjärjestöjen hankkeita kehittyvissä maissa. Perustamisen taustalla oli myös huoli, että valtio ei pysty suoraan tukemaan globaalissa etelässä tehtävää ihmisoikeustyötä.
KIOSin perustajajärjestöt ovat Amnesty Internationalin Suomen osasto ry., Ihmisoikeusliitto ry., Kepa ry., Kirkon Ulkomaanavun säätiö, Suomen Pakolaisapu ry., Suomen Rauhanpuolustajat ry., Suomen Sadankomitea ry., Suomen YK-liitto ry., Suomen UNICEF-yhdistys ry., Suomen UN Women ry. ja Vammaiskumppanuus ry. Säätiön hallitus koostuu perustajajärjestöjen edustajista.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Ulla Anttila puh: 040 751 6061 email: ulla@kios.fi
Hallituksen puheenjohtaja Henna Hakkarainen puh: 040 594 1379 email: hakkarainen.h@gmail.com
Viestintäkoordinaattori Ilari Lovio puh: 040 952 7924 email: ilari@kios.fi