Ihmisoikeuspuolustajat yhä useammin tulilinjalla
Front Line Defendersin uusi toiminnanjohtaja Andrew Anderson vieraili KIOSin kutsumana ensimmäistä kertaa Suomessa joulukuun alussa. Anderson puhui ihmisoikeuspuolustajien työstä ja rahoittajien vastuusta KIOSin julkaisutilaisuudessa 1.12.2016. KIOS julkaisi ihmisoikeustyötä käsittelevän kirjasen Ilman ihmisoikeuksia ei ole kehitystä, joka tuo esiin KIOSin tukemien ihmisoikeuspuolustajien työn haasteita ja saavutuksia Etelä-Aasiassa ja Itä-Afrikassa.
Front Line Defenders on ihmisoikeuspuolustajien suojeluun täysin keskittyvä kansainvälinen järjestö. Sen toimintatavat perustuvat paikallisten ihmisoikeuspuolustajien tarpeisiin. Front Line tukee ihmisoikeuspuolustajia pääasiassa neljällä tavalla: antaa rahallista tukea, kouluttaa, tekee vaikuttamistyötä ja antaa näkyvyyttä ihmisoikeuspuolustajien työlle. Front Line Defenders on myös hiljattain aloittanut hankkeen vuodesta 1998 lähtien tapettujen ihmisoikeuspuolustajien työn kunnioittamiseksi ja esiin tuomiseksi. Tuona vuonna astui voimaan YK:n ihmisoikeuspuolustajia koskeva julistus.
Latinalainen Amerikka on monin paikoin erityisen vaarallinen paikka ihmisoikeuspuolustajille, jos tarkastellaan tilastoja tapetuista ihmisoikeuspuolustajista. Bangladeshin Anderson nostaa esimerkkinä maasta, jossa ihmisoikeuspuolustajien tilanne on heikentynyt merkittävästi. Ihmisoikeuspuolustajat ovat monissa maissa yhä useammin tulilinjalla. Anderson huomauttaa, että ”ihmisoikeuspuolustajia vainotaan, koska heidän työllään on vaikutusta. Ihmisoikeuspuolustajat saavat muutosta aikaan. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat edenneet ainakin osissa maailman maita.”
Usein näkyvä kansainvälinen tuki edistää ihmisoikeuspuolustajien turvallisuutta. Se voi vähentää esimerkiksi kidutuksen riskiä. Aina näin ei kuitenkaan ole. Anderson muistuttaa, että kuluvana vuonna on tapettu tunnettuja ihmisoikeusaktivisteja kuten hondurasilainen ympäristöaktivisti Berta Cáceres. Aina ihmisoikeuspuolustajat eivät myöskään halua näkyvyyttä. Oleellista on, että ihmisoikeuspuolustajien toiveita kuunnellaan, kun halutaan edistää heidän turvallisuuttaan ja tukea heidän työtään.
Ihmisoikeustyön tukemiseen tarvitaan entistä joustavampia työkaluja. Esimerkiksi etiopialaisten ja venäläisten ihmisoikeuspuolustajien tukemiseksi tarvitaan uusia ja innovatiivisia tapoja samalla kun huolehditaan siitä, että apu on läpinäkyvää ja hyvän hallinnon mukaista. Andersonin huomauttaa, että ihmisoikeuspuolustajat saavat usein ”vähiten tukea kun sitä eniten kaipaavat”.
Anderson korostaa, että rahoittajien tulisi olla valmiimpia tukemaan myös heikompia ihmisoikeusjärjestöjä. ”Esimerkiksi East and Horn of Human Rights Defenders Project (EHAHRDP) tekee erinomaista työtä. He saivat tarpeeksi rahaa toimintansa alussa vahvistaakseen työtään. Rahoittajat usein ihailevat EHAHRDPin toimintaa ja ihmettelevät miksi maanosan muut vastaavat toimijat eivät ole yhtä tehokkaita. Mutta ne eivät ole saaneet tarpeeksi tukea toimintansa kehittämiseen”, Anderson linjaa. KIOS on tukenut EHAHRDPin työtä jo kymmenen vuotta, minkä aikana pienestä toimijasta on kasvanut vahva alueellinen ihmisoikeuspuolustajien turvallisuutta edistävä ja tukeva järjestö.
EHAHRDP on mukana myös EU:n mekanismissa, joka keskittyy ihmisoikeuspuolustajien suojeluun. Anderson edustaa Front Line Defedersiä samaisessa mekanismissa, jossa on mukana 12 alueellista ja kansainvälistä järjestöä. EU:n mekanismi on ollut toiminnassa vuoden ja Andersonin mukaan työ ihmisoikeuspuolustajien hyväksi on ollut hyvää. Työtä ihmisoikeuspuolustajien tukemiseksi tarvitaan entistä enemmän, jotta toiminta tasa-arvon, sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta voi jatkua.
Front Linen uutisointia HRD Memorial hankkeesta
Sivun alalaidassa linkki KIOSin julkaisuun Ilman ihmisoikeuksia ei ole kehitystä
Lisätietoja antaa viestintäkoordinaattori Maarit Roström, maarit[at]kios.fi
