KIOS – 20 vuotta ihmisoikeuksia puolustamassa
UCCA:n kenttätutkimustiimi paikallisten kanssa Morotossa.
Valokeilassa KIOSin ugandalainen yhteistyökumppani UCCA.
Yritysten sosiaalinen vastuullisuus – ovi vastuuttomaan yritystoimintaan?
” Yritysvastuu on ymmärrettävä laajemmin kuin vapaaehtoisena hyväntekeväisyytenä,” alleviivaa Uganda Consortium on Corporate Accountability (UCCA). Alla olevan lainaus tuo esiin yhden esimerkin yritysten hyväntekeväisyydestä, jolla on yritetty silotella puutteita vastuullisessa yritystoiminnassa.
“Olemme ugandalaisomisteinen yritys…, ja saaneet merkittävää positiivista palautetta sekä monikansallisilta toimijoilta että paikalliselta yhteisöltä. Sosiaalisen vastuullisuuden nimissä olemme muun muassa mahdollistaneet sydänleikkauksia, koulujen rakentamisia ja opiskelustipendejä. Olemme lahjoittaneet 20 miljoonaa Ugandan shillinkiä lasten ja nuorten hankkeeseen sekä 5000 Yhdysvaltojen dollaria Kampalassa toimivalle vammaisten koululle. Haluaisimme huomauttaa, että kenttätutkijanne eivät ole kartoittaneet lainkaan terveyspalvelujen saatavuutta alueella. Tiedoksenne myös, että olemme luvanneet rakentaa alueelle terveyskeskuksen, jota hallitus ei byrokratian takia ole lupauksistaan huolimatta rakentanut.” Tämä on yhden ihmisoikeusloukkauksista epäillyn yrityksen vastaus UCCA:n kenttätutkimustiimille.
Vuonna 2016 UCCA teki kartoituksen yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutuksista Ugandassa. Kartoituksesta syntyneen ”The State of Corporate Accountability in Uganda” -raportin mukaan yritysvastuuterminologia on ongelmallista. Mikä ero on esimerkiksi käsitteillä ”corporate social responsibility” ja ”corporate accountability”? Ensin mainittu viittaa yritysten sosiaalisesti vastuulliseen toimintaan ja toinen yritysten tilivelvollisuuteen.
Monet Ugandassa toimivat yritykset ovat hyödyntäneet sosiaalisen vastuun käsitettä omalla tavallaan. Yritykset ovat saattaneet aloittaa toimintaa hyvin köyhien yhteisöjen asuttamilla alueilla ja perustelleet tätä sosiaalisella vastuunkannolla rakennettuaan esimerkiksi koulun alueelle. Yritysten yhteisöissä toteuttama hyväntekeväisyystoiminta on nähty yhtäläisyysmerkkinä yritysten sosiaaliselle vastuunkannolle. Osa yritystoiminnasta on kuitenkin toisinaan myös loukannut paikallisyhteisöjen oikeuksia.
Liiketoiminnan positiiviset ja negatiiviset vaikutukset
UCCA:n vuoden 2016 raportti kartoitti useiden yritysten ihmisoikeusvaikutuksia. Yksi kartoitetuista kysymyksistä oli kiven louhinnan vaikutukset Mukonon piirikunnassa. UCCA:n kenttätutkimustiimi keskusteli aiheesta sekä paikallishallinnon että paikallisten yhteisöjen edustajien kanssa. Molemmat ryhmät kertoivat useista positivistisista vaikutuksista, joita yritystoiminta oli tuonut mukanaan. Tällaisia vaikutuksia olivat muun muassa uudet työllistymismahdollisuudet ja tuki vedenottopisteiden sekä koulujen rakentamiseen. Paikallisen peruskoulun edustajat kertoivat myös, että heidän koulunsa sai yrityksiltä apua sähköverkkoon yhdistämisessä, minkä lisäksi koulu oli saanut lahjoituksena leluja oppilailleen sekä rahallista tukea vesisäiliön rakentamiseen.
Paikallisyhteisön jäseniä Mukonon piirikunnassa.
Positiivisten vaikutusten lisäksi paikalliset yhteisöt listasivat myös kiven louhinnan tuomia negatiivisia vaikutuksia. Paikallisten mukaan ympäristö kärsi louhinnasta, ilman ja veden laatu huononivat, minkä lisäksi louhinnasta aiheutui myös meluhaittaa. Louhinta häiritsi ihmisten arkipäivää myös muulla tavoin. Ajoittaiset räjäytystyöt aiheuttivat turvattomuutta ja haasteita päivärytmiin, sillä räjäytysten aikaan ihmisten piti pysyä noin kahden kilometrin säteellä louhimosta. Ihmiset kertoivat, että räjäytykset aiheuttivat vahinkoa myös talojen rakenteisiin. UCCA sisällytti nämä seikat raporttiinsa. Yritys lähetti vastineeksi 80-sivuisen vastauksen, jossa listasi yhteisölle tuomiaan hyötyjä.
Hyväntekeväisyyttä vai kokonaisvaltaista yritysvastuuta?
Vaikuttaa siltä, että monet Ugandassa toimivat yritykset kiillottavat imagoaan yritysvastuutermistöllä ja käyttävät sosiaalista vastuuta verukkeenaan työskennellä erityisen haavoittuvien yhteisöjen alueilla. Yritykset tekevät yhteisöissä joitakin vastuullisia sosiaalisia aloitteita ja niiden varjolla saattavat syyllistyä muussa toiminnassaan ihmisoikeusloukkauksiin.
Varsinkin maaseudun yhteisöissä Ugandassa pidetään yritysten sosiaalisen vastuun aloitteita arvossaan, koska yhteisöjen pääsy esimerkiksi terveydenhuollon tai koulutuksen pariin on muutoin hyvin heikkoa. Näiden yhteisöjen parissa yritykset ovat monesti paikkailleet hallituksen jättämiä aukkoja palvelujen tarjonnassa. Tämä on kuitenkin johtanut myös siihen, että paikallisten ihmisten on ollut vaikeaa vaatia yrityksiä vastuuseen ihmisoikeusloukkausten sattuessa.
Jonkin aikaa sitten UCCA:n kenttätutkimustiimi vieraili Luukan piirikunnassa sokeriruokoviljelmillä. Tälläkin kertaa vaikutti siltä, että yritysten sosiaalinen vastuu vei pohjaa muulta vastuulliselta yritystoiminnalta. Monet paikallisyhteisöjen ja –hallinnon edustajat tuntuivat vähättelevän yritysten tekemiä ihmisoikeusrikkomuksia.
Nostettuaan esiin jonkun yritysten tekemän ihmisoikeusrikkomuksen, paikalliset nopeasti lisäsivät, että ”ainakin se yritys ylläpitää tieverkostoa”, ja että ”se yritys sentään perusti laboratorion paikalliseen kouluun”.
Luukan piirikunnan alueella sokeriruo’on parissa toimivia yrityksiä ja sokeriruo’on kasvattajia on syytetty muun muassa lapsityövoiman käytöstä ja maaoikeuksiin liittyvien konfliktien lisääntymisestä. Useimmissa tapauksissa yritysten tekemät rikkeet ja negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset on kuitenkin painettu villaisella, koska yhteisöt ovat saaneet muita hyötyjä yrityksiltä. Näin käydään kauppaa yritysten sosiaalisen vastuun ja muun vastuullisen yritystoiminnan välillä. Yritykset tietävät hyvin, että niiden tekemä sosiaalinen hyväntekeväisyys on suosittua ja muistavat mainostaa tätä toimintaansa. Myös silloin kun keskustellaan yritysten tekemistä rikkomuksista.
Lapsia töissä sokeriruokoviljelmillä Luukan piirikunnassa. Monet lapset ovat jättäneet koulun kesken työnteon takia.
Luonnonvaroiltaan rikkailla alueilla toimivat yritykset ovat käyttäneet vipuvartena tekemäänsä sosiaalista hyväntekeväisyyttä. Hyväntekemisen varjolla yrityksen ovat pitäneet viranomaisia talutusnuorassaan, väistäneet lainsäädäntöjä ja saaneet luvan edistää operaatioitaan köyhissäkin yhteisöissä ilman tilivelvollisuuden vaatimuksia. Täyttämällä hallituksen jättämiä aukkoja muun muassa koulutuksen ja terveyspalvelujen tarjonnassa yritykset ovat saaneet jatkaa toimintaansa yhteisöissä, silloinkin kun toimintaa ei olla tehty täysin lain puitteissa.
UCCA on KIOSin kaltaisten yhteistyökumppanien kanssa kartoittanut yritysten toimintaa ja ryhtynyt kouluttamaan paikallisia yhteisöjä, jotta nämä ymmärtäisivät oikeutensa ja esimerkiksi yritysten vastuullisen toiminnan periaatteet. KIOSin tukeman hankkeen puitteissa UCCA yhteistyökumppaneineen on vahvistanut paikallisten yhteisöjen ymmärrystä yritysvastuun perusperiaatteista kattaen esimerkiksi Ruggien periaatteet. UCCA on kouluttanut etenkin paikallisia järjestöjä, median edustajia ja paikallisviranomaisia, jotta ihmisoikeuksien toteutumista voitaisiin vahvistaa. Tarkoitus on, että yhteisöt ymmärtäisivät eron hyväntekeväisyyden ja vastuullisen liiketoiminnan välillä.
UCCA:n mukaan yritysten vapaaehtoisesti tekemät sosiaalisesti vastuulliset teot eivät ole riittäviä täyttämään vastuullisen ja tilivelvollisen yritystoiminnan määreitä. Jotta ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja suojeleminen toteutuisivat, meidän on päästettävä irti siitä ajatuksesta, että vastuullisuus on vapaaehtoista.
”On ehdottomat tärkeää huomioida, että yritysten vastuullisuutta ja tilivelvollisuutta tarvitaan taloudellisen ja kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Samalla on ensisijaisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että kokonaisvaltaisesti vastuullista liiketoimintaa ei voi korvata yksittäisillä hyväntekeväisyysprojekteilla.” Nämä ovat eräitä UCCA:n työn perusajatuksia.
Ugandan perustuslain artikla 20 (2) korostaa, että valtion on varmistettava, että kaikki ei-valtiolliset toimijat, mukaan lukien yritykset, kunnioittavat ihmisoikeuksia. Vastuullista liiketoimintaa ei voi korvata hyväntekeväisyydellä.
Uganda Consortium on Corporate Accountability (UCCA)
Vuoden 2015 elokuussa perustettu UCCA pyrkii vahvistamaan ja koordinoimaan monenkeskistä ja tasoista vaikuttamistyötä ja eri toimijoiden osaamisen vahvistamista liittyen yritysvastuukysymyksiin Ugandassa. Konsortion toimintatapoja ovat erityisesti monitorointi ja dokumentointi, tutkimus- ja vaikuttamistyö sekä ruohonjuuritason toimijoiden ihmisoikeusosaamisen vahvistaminen. UCCAn sihteeristönä toimii ugandalainen The Initiative for Social and Economic Rights (ISER), jonka toimintaa KIOS on tukenut vuodesta 2014 lähtien. UCCA:n työtä KIOS on puolestaan tukenut vuodesta 2017 lähtien. KIOSin tukeman työn päätavoitteena on edistää YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden tunnettuutta sekä vahvistaa niiden toimeenpanoa Ugandassa. Lisäksi työllä vahvistetaan myös UCCAn jäsenien ja muiden tärkeiden sidosryhmien osaamista ja ymmärrystä yritysvastuukysymyksistä ja -työkaluista.
Lisätietoja:
Arnold Kwesiga, hankekoordinaattori, UCCA
Twitter for UCCA: https://twitter.com/UccaUg
Teksti ja kuvat: UCCA
Artikkeli on itsenäinen kirjoitus eikä välttämättä vastaa KIOSin näkemyksiä.
Artikkeli on osa kirjoitusten sarjaa, vieraskynä KIOSin Etelän kumppaneilta, KIOSin 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
