14.12.2021
Uutiset

”Jos tarkoituksena on tehdä hyvää, miksi he käyttävät väkivaltaa ja aseita?” – Pohjoismaisen kehitysrahaston tukema kehityshanke Ugandassa on johtanut ihmisoikeusloukkauksiin

Nainen työskentelee pellolla.

Kasteluun keskittyvä hanke, jonka tavoitteena on köyhyyden vähentäminen, on johtanut konflikteihin viranomaisten ja paikallisten välillä Ugandassa. Hanketta tukevat Afrikan kehityspankki sekä Pohjoismainen kehitysrahasto, ja se pyrkii karkottamaan paikallisen väestön mailtaan Pakwachin alueella. Armeija on ampunut ja haavoittanut useita ihmisiä hankkeen vastaisissa protesteissa.

11. elokuuta 2021, Paten South, Pakwachin alue. Silvia Anican, 29, ja kolme muuta naista ovat matkalla hakemaan vettä. He kulkevat tavanomaista reittiään riisipellon poikki päästäkseen kaivolle, joka sijaitsee sen vastakkaisella puolella. Jonkin matkan päässä edellään he näkevät kymmenisen miestä univormuissa. Joillain heistä on vihreät armeijan vaatteet ja toiset kuuluvat poliisiin.

”Pysähtykää! Älkää kävelkö enää metriäkään!” huutaa yksi miehistä. Seuraavassa hetkessä naiset käsketään istumaan maahan. Muutamaa minuuttia myöhemmin heidät määrätään taas seisomaan.

”Nyt tanssikaa meille! Laulakaa meille!” käskee mies puolustusvoimista.

Silvia ja muut naiset alkavat esiintyä miehille. Toiset miehistä nauravat, kun taas toiset näyttävät vihaisilta ja katsovat naisia pahasti. Kun tanssi päättyy, naiset viedään kohtaan, jossa sadevesi on täyttänyt ison kuopan maassa.

”Ottakaa vaatteet pois, olette menossa uimaan!” miehet sanovat. Naiset raahataan maahan ja heitä pyöritetään likaisessa vedessä samalla, kun heidän ruumiitaan hakataan puukepeillä. Kun naiset yrittävät kysyä, mitä tapahtuu, miehet vastaavat, että näin käy ihmisille, jotka eivät suostu luopumaan maistaan.

Väkivaltaisia maakaappauksia

Tasan 24 tuntia aiemmin useita näiden naisten ystäviä oli haavoittunut sotilaiden ja poliisien luodeista ja kyynelkaasusta. Tapauksen taustalla on käynnissä oleva konflikti Pakwachin alueen viranomaisten sekä naisten paten-klaanin välillä.

Rakennusyhtiö Coil Company Limited on aloittanut kasteluhankkeen, joka osaltaan lisää ugandalaisten maanviljelijöiden ruokaturvaa ja vähentää köyhyyttä. Riidat paten-klaanin kanssa alkoivat, kun viranomaiset halusivat laajentaa hankkeen vaatimaa aluetta, joka alkoi alun perin Nebbin alueelta Pohjois-Ugandasta. Paten-klaanin jäsenet, jotka ovat asuneet alueella monien sukupolvien ajan, kertovat, että viranomaiset vaativat 365 eekkerin (n. 147,7 hehtaaria) maa-aluetta hankkeen tarpeisiin. Myöhemmin viranomaiset ovat kuitenkin puhuneet 365 hehtaarista, joka on yli kaksi kertaa suurempi alue. Paikalliset eivät ole hyväksyneet tätä.

”Emme voi vain antaa maata, jolla esivanhempamme ovat asuneet, ilman virallista sopimusta kompensaatiosta. He kuvittelevat voivansa vain tulla tänne ja alkaa kaivaa ylös peltojamme. Kun kieltäydymme, he tarttuvat aseisiin”, sanoo paten-klaaniin kuuluva paikallinen aktivisti Denis Ovonji.

Hanke maksaa yhteensä 91 miljoonaa dollaria ja on Afrikan kehityspankin rahoittama ja Pohjoismaisen kehitysrahaston (Nordic Development Fund, NDF) tukema. Afrikan kehityspankki on antanut siihen noin 76 miljoonaa ja Pohjoismainen kehitysrahasto noin kuusi miljoonaa. Loput rahat tulevat Ugandan hallitukselta. Viisivuotisen hankkeen (2016–2021) piti päättyä syyskuussa mutta konflikti on viivyttänyt sitä.

 

Kolme naista kävelee siltaa joen yli, kantaen polttopuita päidensä päällä.

Naiset kantavat polttopuita joen puolelta toiselle Pakwachissa. Joki virtaa Kongon demokraattisesta tasavallasta ja läpi kiistanalaisen alueen, jolla paten-klaani asuu. Aiemmin tänä vuonna alkanut konflikti on saanut paikalliset asukkaat pelkäämään alueella liikkumista.

Väkivaltaa odottavia äitejä kohtaan

Elokuun kymmenentenä rakennusyhtiön edustajat tulivat yhdessä aluehallinnon johdon, poliisien ja armeijan upseerien kanssa aloittamaan kaivaukset alueella. Paten-klaanin jäsenet tulivat paikalle tutkimaan, mitä tapahtuu, ja heitä vastaan hyökättiin kyynelkaasulla ja tuliaseilla.

”He alkoivat kaivaa ylös riisipeltoani ja yritin kysyä syytä. Kolme miestä puolustusvoimista tuli minua kohti. Yksi hyökkäsi minua vastaan kyynelkaasulla ja kaaduin maahan vatsalleni. Olin kuudennella kuulla raskaana”, sanoo Brenda Giramia, 18.

Vierailemme hänen kotikylässään Pohjois-Patenissa, missä hän istuu maassa kotinsa edessä. Tapauksesta on lähes kolme kuukautta ja Brendalla on pahoja kipuja vatsassaan.

”Synnytän pian ja minulla on ollut kipuja vatsassani tapauksesta lähtien. Menin käymään terveysasemalle, mutta en saanut sieltä apua, eikä minulla ole rahaa yksityiseen hoitoon. Pelkään, että lapsellani on jokin huonosti”, hän sanoo.

Raskaana oleva nainen seisoo verhon edessä.

Brenda Giramia, 18, oli kuudennella kuulla raskaana, kun hänen kimppuunsa hyökättiin kyynelkaasulla.

Ampumavammoja

Paten-klaaniin kuuluu noin tuhat jäsentä ja heidän joukostaan löydämme useampia yksinhuoltajaäitejä, joiden toimeentulo riippuu pelloista. Janet Akumu, 40, on yksi heistä. Hänellä on seitsemän lasta, joita hän elättää kasvattamalla riisiä ja durraa, joka on paikallinen vilja. Hän sai pahoja vammoja, kun armeija hyökkäsi hänen kimppuunsa ja vahingoitti hänen jalkaansa kumiluodeilla.

”He ovat tuhonneet osan pellostani, enkä uskalla enää mennä sinne. Poikani auttaa minua nyt, mutta alueella käyminen on hyvin vaarallista”, Akumu sanoo.

Nainen istuu lattialla pimeässä majassa.

Seitsemän lapsen äiti Janet Akumy, 40, istuu pelloltaan keräämänsä durran kanssa. Hän ja hänen perheensä on tuottanut riisiä, durraa ja paljon muuta monen sukupolven ajan tällä alueella. Hän on yksi monista yhteisön jäsenistä, joka on haavoittunut armeijan hyökkäyksissä aiemmin tänä vuonna. Hänellä on kumiluotien aiheuttamia haavoja jaloissaan.

Jonkin matkan päässä hänen talostaan toinen nainen kärsii ampumisesta ja lyömisestä aiheutuneista kovista kivuista. Nyivuru Grace, 42, on viiden lapsen äiti. Hän nostaa hamettaan ja näyttää, miten hänen jalkansa ovat täysin kumiluotien aiheuttamien haavojen peitossa. Hän oli riisipellolla päivänä, jolloin virkamiehet ja armeija tulivat tyhjentämään alueen kastelukanavaa varten.

”Olen yksinhuoltajaäiti ja maa on minun ainoa tulonlähteeni. Nyt ajatus pellolle palaamisesta kauhistuttaa minua. Mitä jos he tulevat takaisin satuttamaan meitä?” Grace sanoo.

Hän sai vammat jalkoihinsa yrittäessään kysyä, mitä tapahtuu. Hänet vietiin julkiselle terveysasemalle Pakwachissa, mutta hoitohenkilökunta ei auttanut häntä.

”Sairaanhoitaja kertoi minulle, että viranomaiset ovat kieltäneet heitä auttamasta ketään, joka asuu kiistanalaisella alueella. Minun piti palata kotiini ja minulla on edelleen pahoja kipuja jalassani. Tuntuu siltä, että joitain jäänteitä jäi haavojen sisään”, Grace sanoo.

Nainen esittelee säärtään, jossa näkyy useita mustia, pyöreitä läiskiä..

Viiden lapsen äiti Nyivuru Grace, 42, näyttää jalkojaan, jotka ovat ampumahaavojen peitossa. Hän oli riisipellollaan päivänä, jolloin paikallisviranomaiset tulivat tyhjentämään maan kastelukanavaa varten.

 

Punapaitainen mies istuu sisällä olkikattoisessa majassa, taustalla hyttysverkko ja peittoja.

Richard Ongom, 31, asuu kylässä ala-Patenissa. Hän on viiden lapsen isä ja asunut täällä vuosia. Perheellä on neljä eekkeriä maata, jolla he viljelevät mm. riisiä, banaaneja ja papaijaa, joita he myyvät paikallisella torilla. Richard oli paikalla, kun armeija kävi paikallisten kimppuun elokuussa. Hän näyttää aseella hakkaamisen seurauksena tulleita jälkiä jaloissaan ja käsissään. ”Siellä oli kolme sotilasta, jotka tulivat minua päin ja alkoivat hakata. Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin juosta. Nyt elän pelossa, että minut pahoinpidellään uudelleen ja menetän kaiken meidän maamme. Jos he ottavat maat, minulla ei syytä elää”, Ongom sanoo.

Potkut töistä

Suurin osa haastattelemistamme paten-klaanin jäsenistä sanoo, että sekä hoitohenkilökunta että poliisi ovat kieltäytyneet auttamasta heitä.

”Terveysasema ja poliisi ovat saanet Pakwachin alueen johtajilta käskyn olla auttamatta paten-klaanin jäseniä. Harvoilla täällä on varaa yksityiseen terveydenhuoltoon ja moni kärsii raakojen välikohtausten aiheuttamista vammoista. Kukaan ei ole saanut poliisia kirjaamaan tapauksia”, Ovonji sanoo.

Hänellä on perheineen iso maa-alue, jolla he kasvattavat muun muassa riisiä. Välikohtauksen jälkeen pelko uusista konflikteista estää heitä käyttämästä aluetta kuten ennen.

”He sanovat, että hanke tekee elämästämme parempaa ja lisää peltojen tuottoa, mikä on periaatteessa positiivista. Ongelmana on, että he [viranomaiset] eivät ole osallistaneet meitä hankkeeseen. Jos sen tarkoituksena on tehdä hyvää, miksi he käyttävät väkivaltaa ja aseita?” hän kysyy.

Ovonji on työskennellyt ennen hankkeen alkua peruskoulun opettajana mutta on menettänyt työnsä, koska häntä syytettiin yrityksestä pysäyttää hanke. KIOS on nähnyt kirjeen Pakwachin viranomaisilta, joka on päivätty 16. elokuuta 2021. Siinä Ovonjia syytetään siitä, että hän olisi ollut Paten-klaanin hanketta vastustavien mielenosoitusten takana. Samassa kirjeessä hänet määrättiin lopettamaan työnsä.

Mies raidallisessa paidassa istuu tuolirivin keskellä ja katsoo suoraan kameraan. Taustalla näkyy kankaita ja raamatunlauseita ripustettuna seinälle.

Paten-klaaniin kuuluva paikallinen aktivisti Denis Ovonji on ollut eturintamassa taistelemassa maiden puolesta. Hänet on pidätetty useasti ja hän menetti työnsä opettajana. ”Voimme tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa, jos he korvaavat menetykset meille oikein. Emme voi vain antaa heille maatamme, joka on tarjonnut sukupolvien ajan meille elantomme”, Ovanji sanoo.

Hyväksi kehitykselle

Viranomaiset ovat useasti keskustelleet klaanipäällikön kanssa vuoden 2019 alun jälkeen mutta toistaiseksi tuloksetta.

”Suhtaudun periaatteessa myönteisesti hankkeeseen, ja valtiolla on oikeus kehittää aluetta. Mikä minua suututtaa, on tapa, jolla se on tehty. Olen viestinyt selkeästi, että minun pitää keskustella aiheesta paikallisten asukkaiden kanssa, mutta heillä ei ole aikaa odottaa, vaan he palaavat aseiden kanssa”, kertoo klaanipäällikkö Santonio Onen Daudi, 75.

Hänet työnnetään ulos pihalle, kun KIOS vierailee hänen kotonaan Adirin kylässä. Daudi peri klaanipäällikön paikan isältään, ja hän on tätä nykyä paten-klaanin kymmenen kylän päällikkö. Hänellä on viimeinen sana kaikissa päätöksissä klaanin alueella.

Hänellä on 22 lasta, ja hänen jalkansa on amputoitu diabeteksen takia. Hän on huolissaan tulevaisuudesta.

”Mikään maailman raha ei vastaa meidän maidemme arvoa. Vastineena mahdollisesta maan luovuttamisesta haluamme uudet, yhtä suuret maat, jotka ovat samankaltaisia kuin meidän nykyiset”, Daudi sanoo.

Klaanipäällikkö kertoo, että armeija on näkynyt alueella viime kuukausina.

”Armeija on perustanut tukikohdan lähelle kotiani ja he valvovat kaikkia tekemisiäni. En voi enää pitää klaanin jäsenten kanssa tapaamisia”, hän sanoo.

 

Pyörätuolissa istuva mies olkikattoisten talojen edessä, punainen myssy päässään.

Paten-klaanin päällikkö Santonio Onen Daudi, 75, on huolissaan tulevaisuudesta. Viranomaiset ovat käyneet hänen luonaan useasti kysymässä klaanin asioista. Toistaiseksi he eivät ole löytäneet ratkaisua ja klaanipäällikön mukaan hyvityksistä alueista ei ole keskusteltu. ”Olen viestinyt selkeästi, että he eivät voi vain tulla tänne ja ottaa maitamme. Väkivaltaisuudet heinä- ja elokuussa saivat meidät viemään asian oikeuteen”, klaanipäällikkö sanoo.

Ihmisoikeusaktivistit eivät tervetulleita

Useita ihmisoikeusaktivisteja ja -järjestöjä on estetty toimimasta alueella ja monen paikallisen toimijan mukaan toimittajia ei päästetä alueelle.

Tämä vaikuttaa muun muassa Buliisa Initiative for Rural Development Organization (BIRUDO) -nimiseen järjestöön. Paikallinen järjestö toimii ympäri Ugandaa useissa paikoissa, joissa on kehityshankkeita. He levittävät tietoa vahvistaakseen paikallista ymmärrystä ihmisoikeuksista, laeista ja toimintatavoista, jotta paikalliset ihmiset voivat puolustaa oikeuksiaan. BIRUDO on työskennellyt paten-klaanin kanssa useita vuosia ja on muun muassa lakimiesten avulla vienyt tämän tapauksen oikeuteen.

”Meillä on ollut useita tapaamisia paikallisviranomaisten kanssa meneillään olevasta konfliktista ja monista heidän aiheuttamistaan hyökkäyksistä. Kesäkuun alussa pidetyssä tapaamisessa he tekivät selväksi, ettemme saa enää työskennellä alueella”, sanoo Paolyel Onencan, BIRUDO:n toiminnanjohtaja.

Kolme miestä istuu pöydän ympärillä ja keskustelee, taustalla järjestön roll-up.

BIRUDO (Buliisa Initiative for Rural Development Organization) on KIOSin rahoittama järjestö Ugandassa. Se tarjoaa tietoa perusoikeuksista ihmisille, joihin kehityshankkeet vaikuttavat. Järjestö on auttanut yhteisöä hankkimaan asianajajan, jotta asukkaat ovat voineet haastaa oikeuteen Coil Company Limitedin. Heinäkuussa BIRUDO sai viestin väliaikaisesta toiminnan keskeytyksestä, eikä heillä ole enää lupaa työskennellä yhteisössä.

Toimia vaaditaan

BIRUDO on yksi 28 järjestöstä ihmisoikeuksia kehitystyössä vaativassa liittoumassa (Coalition for Human Rights in Development). Liittouma lähetti yhteisen kirjeen Afrikan kehityspankille ja Pohjoismaiselle kehitysrahastolle. Allekirjoittaneet vaativat välitöntä loppua hyökkäyksille paten-klaania vastaan. Hieman yli viikko kirjeen lähettämiseen jälkeen Afrikan kehityspankki vastasi: ”Meille on aiemminkin kerrottu kirjeessä mainituista syytöksistä. Olemme lähettäneet viranomaisille pyynnön yksityiskohtaisesta selvityksestä. Odotamme saavamme vastauksia kysymyksiimme pian.”

Lukuisten lähteiden perusteella Pohjoismainen kehitysrahasto (NDF) on useasti väistänyt vastuun, koska se ei ole hankkeen päärahoittaja. KIOSin sähköpostihaastattelussa he sanoivat asian olevan vakava.

 “NDF on voimakkaasti hankkeen kohteena oleviin ihmisiin kohdistuvia kostoa ja voimankäyttöä vastaan ja pyytää, että valitus käsitellään rakentavasti ja kunnioittaen. Otamme asian vakavasti siitäkin huolimatta, että NDF:n rahoitus kohdistuu muihin toimintoihin. Afrikan kehityspankki tekee selvityksiä ja tarjoaa valitusmekanismeja mahdollisesti kaltoin kohdeltujen ihmisten ja paikallisyhteisöjen käyttöön. NDF seuraa tilannetta tarkasti ja odottaa näiden toimenpiteiden tuloksia”, sanoo Jesper Andersen, NDF:n Laadunvarmistuksen ja -raportoinnin osaston johtaja.

 

Nainen ja nuori poika istuvat maassa ja hakkaavat kepeillä viljaa, joka on levitetty maahan pressun päälle. Taustalla olkikattoinen savimaja, muita kyläläisiä ja iso puu.

Riisi tuo elannon useimmille paikallisille maanviljelijöille. Heidän viljelemänsä riisi myydään yksityishenkilöille ja osuuskunnille paikallisella torilla. Meneillään oleva konflikti Pakwachin paikallisten viranomaisten ja asukkaiden välillä on saaneet monen pelkäämään pelloillaan käymistä. Sen seurauksena moni on joutunut menemään palkkatöihin toisaalle.

Nuori nainen seisoo pellolla kuokka olallaan.

Silvia Anican, 29, pellolla kotinsa edessä. Hänellä on 12 perheenjäsentä ja perhe on asunut alueella monen sukupolven ajan. He viljelevät riisiä, durraa, kassavaa, maissia ynnä muuta selvitäkseen. Tämä yksinhuoltajaäiti on yksi monista, jotka ovat joutuneet asevoimien ja poliisin hyökkäyksen kohteeksi. 11. elokuuta hänen ja kolmen muun naisen kimppuun kävivät paikalliset turvallisuusjoukot. Viranomaiset ovat uhkailleet hänen perhettään, koska he eivät ole luovuttaneet maitaan.

6. marraskuuta, 2021. Etelä-Paten. Neljän lapsen äiti Silvia Anican, 29, asuu keskellä paten-klaanin aluetta, jolle kiista kohdistuu. Hänen talonsa on keskellä suurta peltoa, jolla viljellään pääasiassa riisiä ja joka on tuottanut perheelle elannon monien vuosien ajan. Silvia on traumatisoitunut elokuun välikohtauksesta, jossa armeija kävi hänen ja hänen kolmen ystävänsä kimppuun. Hän pelkää perheensä tulevaisuuden puolesta.

”Hanke on periaatteessa hyvä asia mutta heidän väkivaltainen taktiikkansa on väärä. Kun aluejohtajat kävivät täällä, meille kerrottiin, että saisimme heidän toiveidensa ja menetelmiensä mukaisesti käyttää maata. Jos emme onnistu tuottamaan tarpeeksi, menetämme maan lopullisesti”, Silvia sanoo.

Teksti ja kuvat: Sofi Lundin

Toimittaja on ollut yhteydessä useisiin Pakwachin alueen paikallishallinnon johtajiin. Heistä yksikään ei halunnut vastata hänen kysymyksiinsä. Rakennusyhtiö Coil Company Limited ei myöskään ole vastannut hänen tiedusteluihinsa.

14.12.2021: Jutusta on korjattu clan-sanan virheellinen käännös heimosta klaaniksi.

Mitä Pohjoismainen kehitysrahasto NDF ja Afrikan kehityspankki AfDB ovat tehneet?

KIOS sai etukäteen NDF:n kommentin tähän juttuun:

”AfDB:n kumppaneina yleisessä Farm Income Enhancement and Forest Conservation Project 2 (FIEFOC 2) -projektissa ymmärrämme velvollisuutemme tarjota tukea, jonka voimme antaa tämän asian tutkimiseksi ja ratkaisemiseksi asianmukaisesti. NDF vastustaa jyrkästi kostotoimia ja voimankäyttöä hankkeen kohteena olevia ihmisiä kohtaan ja vaatii, että valitukset käsitellään rakentavalla ja kunnioittavalla tavalla.”

NDF ei ole halunnut tavata KIOSin ja paikallisten järjestöjen edustajia. Se on ollut yhteydessä Afrikan kehityspankkiin (AfDB) selvittääkseen, oliko virallisia valituksia tehty ja mitä tutkimuksia on tehty tai tehdään. NDF on tyytyväinen, että muodollinen valitus on nyt jätetty Afrikan kehityspankin riippumattomalle arviointimekanismille (Independent Review Mechanism, IRM) ja odottaa tämän prosessin tulosta.

KIOSin saamien tietojen mukaan Afrikan kehityspankki vastasi IRM:n selvityspyyntöön käymättä paikan päällä ja kuulematta paikallisia asukkaita. IRM jatkaa tilanteen selvittämistä. Paikalliset järjestöt yrittävät saada IRM:n ainakin käymään alueella.

KIOS on myös ollut yhteydessä Suomen ulkoministeriöön, joka sanoo ottavansa kaikki väitteet rikkomuksista vakavasti ja ottavansa ne esille asianomaisissa järjestöissä, joissa Suomi on jäsen, osakas tai rahoittaja. Ministeriö sanoo olleensa yhteydessä Afrikan kehityspankkiin ja vaatineensa pankkia tutkimaan väitteitä.