17.02.2022
Uutiset

KIOS mukana kampanjassa vaatimassa kansalaisjärjestöille pääsyä YK:n keskusteluihin

Kolme miestä istuu kokoussalissa pöydän takana mikrofonit edessään.

Kuvassa vasemmalla tunnettu burundilainen ihmisoikeuspuolustaja Pierre Claver puhuu Burundin ihmisoikeuskriisistä YK:n ihmisoikeusneuvoston kokouksen yhteydessä järjestetyssä sivutapahtumassa. Vieressä Hassan Shire DefendDefenders-ihmisoikeusjärjestöstä ja YK:n silloinen erityisraportoija Michel Forst. Kuva: DefendDefenders.

Liian usein autoritaariset valtiot estävät kansalaisjärjestöjen pääsyn YK:n keskusteluihin. KIOS on liittynyt kampanjaan, joka pyrkii vaikuttamaan YK:n portinvartijavaltioiden valintaan.

Jo 349 kansalaisjärjestöä eri puolilta maailmaa on liittynyt International Service for Human Rights (ISHR) –järjestön koordinoimaan #OpentheDoors2NGOs –kampanjaan. Yhdessä järjestöt vaativat, että valtioiden tulee edistää kansalaisyhteiskunnan osallistumista YK:ssa. KIOS on mukana kampanjassa, jotta ihmisoikeuspuolustajat saisivat äänensä paremmin kuuluviin YK:ssa.

Suomi aloitti vuoden alussa kolmevuotiskautensa YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Suomi on myös niiden 54 valtion joukossa, jotka huhtikuussa äänestävät YK:n kansalaisjärjestökomiteaan 19 uutta jäsentä. Tämän komitean jäsenet ovat portinvartijoita, jotka päättävät, mitkä kansalaisjärjestöt saavat luvan toimia YK:n piirissä ja osallistua YK:n keskusteluihin.

Tällä hetkellä komiteassa on jäseniä, jotka pyrkivät estämään ihmisoikeusjärjestöjen luvat. Samalla ne estävät YK:ta saamasta tärkeää asiantuntemusta, joka auttaisi YK-elimiä edistämään ja suojelemaan ihmisoikeuksia.

Mitä annettavaa kansalaisyhteiskunnalla on YK:lle?

Ideaalimaailmassa kansalaisjärjestöt saisivat osallistua YK:n keskusteluihin ja tuoda niihin omaa näkökulmaansa. Kansalaisjärjestöt voivat esimerkiksi toimittaa varjoraportteja, joissa ne tuovat esille oman näkemyksensä tietyn maan ihmisoikeustilanteesta ja valtion toimenpiteistä. Järjestöt voivat tuoda ihmisoikeusloukkausten uhreja ihmisoikeusneuvoston tai eri sopimuksia valvovien komiteoiden kuultaviksi. Ne voivat järjestää virallisten YK-kokousten yhteydessä epävirallisia sivutapahtumia nostaakseen tärkeitä ihmisoikeuskysymyksiä keskusteluun.

Ihmisoikeuspuolustajilla on usein ymmärrystä paikallisista ihmisoikeusongelmista, tietoa syrjittyjen ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ongelmista ja heidän kauttaan ihmisoikeusloukkausten uhrit voivat saada äänensä kuuluviin. Ihmisoikeuspuolustajat voivat tuoda valtioista riippumattomia, vaihtoehtoisia ja asiantuntevia näkemyksiä YK:n piirissä käytäviin keskusteluihin.

Kansalaisjärjestöillä on ollut tärkeä rooli myös monien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten synnyssä. Esimerkiksi yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista hyväksyttiin YK:ssa vuonna 2006 vammaisjärjestöjen pitkän vaikuttamistyön tuloksena.

Ihmisoikeusjärjestöt kohtaavat häirintää

Silti monilta kansalaisjärjestöiltä estetään pääsy YK:n keskusteluihin, erityisesti niiltä, jotka tekevät kriittistä ihmisoikeustyötä. Järjestöt, jotka haluavat antaa lausuntoja tai järjestää sivutapahtumia YK:n ihmisoikeusneuvoston kokousten yhteydessä, joutuvat hakemaan akkreditointia eli valtuutusta toimia YK:n piirissä.

Tämä ei olekaan helppoa, sillä kansalaisjärjestöjen akkreditointia valvoo YK:n jäsenvaltioista valittu kansalaisjärjestökomitea (Committee on NGOs), jossa istuu monia valtioita, jotka eivät pidä kriittisistä äänistä. Komitean jäseninä ne voivat lykätä kansalaisjärjestöjen lupien myöntämistä, esimerkiksi esittämällä lisäkysymyksiä ja pitkittämällä näin akkreditointiprosessia vuosien ajan.
Tällä hetkellä 41 järjestöä on odottanut akkreditointia yli neljä vuotta. Kahden ihmisoikeusjärjestön lupaa on lykätty yli kymmenen vuotta.

”Avatkaa YK:n ovet kansalaisjärjestöille”

ISHR:n vetämä kampanja pyrkii avaamaan YK:n ovet kansalaisjärjestöille vaikuttamalla huhtikuussa järjestettäviin kansalaisjärjestökomitean vaaleihin. Kampanjan vaatimukset ovat:

  • Kansalaisyhteiskuntaan avoimesti suhtautuvien valtioiden tulisi asettua ehdolle vaaleissa.
  • Vaalien tulisi olla aidosti kilpailutilanne, eli ehdokkaita pitää olla riittävästi, jotta äänestyksessä valtioilla on mahdollisuus valita kilpailevien ehdokkaiden välillä. Toistaiseksi vain yhden maalohkon sisällä on mahdollisuus valita kahden ehdokkaan välillä.
  • Valtioiden tulisi äänestää vain sellaisia ehdokkaita, joilla on näyttöä kansalaisyhteiskunnan avoimuuden ja osallistumismahdollisuuksien edistämisestä.

Lue lisää kampanjasta ja katso myös IFEX-järjestön video siitä, miksi kansalaisjärjestöjen tulisi päästä mukaan YK-keskusteluihin. IFEX on yksi niistä yli 40 järjestöstä, jonka pääsy YK:n piiriin on estetty.

Related news (4)

26.11.2022
Uutiset
Nepal

Kuinka siirtotyöntekijöiden oloja voidaan parantaa?

Qatarissa pelattavat jalkapallon maailmanmestaruuskisat ovat nostaneet siirtotyöhön liittyvät epäkohdat tapetille. KIOSin teettämä raportti perkaa Nepalin siirtotyötä, ja keinoja siirtotyöläisten olojen parantamiseksi.

08.11.2022
Uutiset

Lahjoita vaarassa olevien puolustajien suojeluun

Ihmisoikeuksien puolustaminen on vaarallista. Osallistu KIOSin joulukeräykseen ja olet mukana suojaamassa vainottuja ihmisoikeuspuolustajia hädässä ja auttamassa heitä varautumaan tuleviin turvallisuusriskeihin.  

22.11.2022
Blogi

Oppaani pahuuden kohtaamiseen

Oikeushammaslääkäri ja sotarikostutkija Helena Ranta muistelee kirjoituksessaan konfliktialueilla tapaamiaan ihmisoikeuspuolustajia.