07.03.2022

Sri Lankan hallinto jatkaa ihmisoikeuspuolustajien sortamista

Poliisi pidättää mielenosoittajia.

Frontline Socialist Partyn jäseniä vietiin poliisin säilöön mielenosoituksessa Sri Lankan pääkaupungissa Colombossa 9.6.2020. Mielenosoitus järjestettiin sen jälkeen, kun Yhdysvalloissa poliisi oli tappanut mustan George Floydin.

Sri Lanka on YK:n ihmisoikeusneuvoston UNHRC:n 49. istunnon asialistalla 3–7. maaliskuuta. Ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet on toimittanut Sri Lankalle kopion maan tilannetta koskevasta raporttiluonnoksesta 14. helmikuuta, ja maa sai aikaa vastata siihen perjantaihin 18. helmikuuta asti.

YK on ollut Sri Lankan tilanteesta huolissaan jo pitkään. Maaliskuun 2021 päätöslauselmassaan ihmisoikeusneuvosto totesi maan ihmisoikeustilanteen huonontuneen, ja samalla se myönsi komissaari Bachelet’lle valtuudet kerätä todisteita vuonna 2009 päättyneen sisällissodan aikaisista ihmisoikeusrikkomuksista.

Ihmisoikeustilanne taas huonompaan suuntaan

Saarivaltion ihmisoikeustilanteessa otettiin takapakkia, kun vuoden 2019 vaaleissa valittiin johtoon Sri Lankaa jo vuosina 2005–2015 hallinneet pahamaineiset Rajapaksan veljekset Gotabaya ja Mahinda, toinen presidentiksi ja toinen pääministeriksi.

Sri Lankaa hallitsi vuosina 2015–2019 Maithripala Sirisena, jonka aikana muun muassa media ja kansalaisjärjestöt saivat toimia vapaammin. Nyt Rajapaksojen tultua uudelleen valtaan, on ihmisoikeustilanne jälleen huonontunut.

Bachelet’n raportissa todetaan, että maa on siirtynyt entistä enemmän militarisoituneeseen ja uskonnolliseen nationalismiin, mikä heikentää demokraattisia instituutiota ja lisää vähemmistöjen ahdinkoa. Sri Lankan väestöstä suurin osa on buddhalaisia, mutta maassa on myös muun muassa hindu- ja muslimivähemmistöjä.

Terrorismin vastainen laki tukee mielivaltaa

Sri Lankassa otettiin vuonna 1979 käyttöön niin kutsuttu terrorisminvastainen laki (PTA), jonka oli tarkoitus olla väliaikainen. Nyt jo yli 40 vuotta voimassa ollut laki antaa viranomaisille valtuudet pidättää ihmisiä ilman pidätysmääräystä ja sallii pidätyksen jopa 18 kuukaudeksi ilman oikeudenkäyntiä.

Rajapaksojen tultua uudelleen valituiksi vuonna 2019, terrorisminvastaista lakia on käytetty poliittisia vastustajia ja vähemmistöjä vastaan. Terrorismintorjunnan varjolla on myös hiljennetty ihmisoikeusaktivisteja, toimittajia ja muita kansalaisyhteiskunnan aktiiveja.

”Järjestöt ja aktivistit yrittävät toimia vallitsevassa tilanteessa niin hyvin kuin mahdollista ihmisoikeuksia edistääkseen. He joutuvat kuitenkin punnitsemaan miten paljon ja minkälaista julkista kritiikkiä antavat. Riskinä on koko ajan, että jos kritisoi hallitusta, saa syytteet niskaansa”, KIOSin ohjelmatiimin vetäjä, Etelä-Aasian asiantuntija Katja Ilppola sanoo. KIOS tukee Sri Lankan ihmisoikeuspuolustajia.

Vuosien kotimaisen ja kansainvälisen painostuksen ja kritiikin jälkeen Gotaya Rajapaksan hallitus julkaisi tammikuun 2022 alussa esityksen lain muuttamiseksi. Lain muutokset eivät kuitenkaan koske juuri niitä kohtia, joita käytetään usein väärin. Jos laki menee sellaisenaan läpi, ei Sri Lankan terrorisminvastainen laki ole edelleenkään kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukainen.

Kesäkuun 2021 jälkeen 80 PTA:n varjolla pidätettyä on päästetty vapaaksi. UNHRC suhtautuu myönteisesti tähän kehitykseen, ja se on kehottanut viranomaisia ​​keskeyttämään lain käyttämisen.

Mitä seuraavaksi?

Monet niin kutsutut länsimaat, kuten Yhdysvallat ja Iso-Britannia, suhtautuvat maan ihmisoikeustilanteeseen kriittisesti. Niinpä onkin ennustettu, että Sri Lanka pyrkisi kääntymään entistä enemmän jo vanhan kumppaninsa Intian sekä muun muassa Kiinan ja Venäjän puoleen ja painostamaan näitä ihmisoikeusneuvoston maita.

EU:n piirissä pohditaan Sri Lankan rajaamista Eurooppalaisen tullietuusjärjestelmän GSP+:n ulkopuolelle. GSP+ tarjoaa myönnytyksiä tietyille maille tullitariffeista, jos ne panevat täytäntöön kansainvälisiä ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintotapaa noudattavia sopimuksia. Tällä hetkellä Sri Lanka hyötyy GSP+:sta, vaikka se rikkoo järjestelmän ehtona olevia kansainvälisiä sopimuksia.

Location