Tasi Lama Tamang: He ovat vanginneet oikeutemme
Meillä tamangeilla on kysymys: Onko meidän välttämätöntä unohtaa kielemme ja kulttuurimme, saadaksemme koulutuksen ja paremman pääsyn yhteiskuntaan?
Kun olin kolmannella tai neljännellä luokalla, aloin ymmärtää, että kuulun köyhään ja syrjittyyn väestöön. Tamangit ovat alkuperäiskansa, jonka elämäntapaan kuuluu vahva yhteys luontoon ja sen säilyttämiseen.
Syrjinnän vuoksi tamangit jättävät koulun usein kesken. Tamangit ovat myös yliedustettuina Nepalin vankiloissa. Ja koska tamang-naiset ovat kauniita, ihmiskaupan uhreiksi joutuu eniten juuri tamangeja.
Itse ajattelin koulussa, että minun on jatkettava opintojani, oli se helppoa tai ei. Se olisi ainut vaihtoehto.
Myöhemmin, kun opiskelin yliopistossa Kathmandussa, kävin säännöllisesti kylässämme ja toimin kylien kouluissa myös opettajana.
Aloin ajatella, että koulutus on merkittävin tekijä yhteiskunnan muuttamiseksi. Nostaaksemme yhteisömme, koulutus on ensimmäinen askel. Lapset ovat tärkein asia, koulutus on tärkein asia.
Perustimme Childspace-järjestön, joka tekee työtä kulttuurisensitiivisen oppimisympäristön luomiseksi kouluihin.
Työtä oman kielen ja kulttuurin puolesta
Tamang-lapset ajattelevat, että heidän täytyy unohtaa kielensä, kulttuurinsa ja historiansa jos he haluavat menestyä opinnoissa. Ihmisoikeusnäkökulmasta tämä loukkaa oikeuksiamme. Kun lapsi lakkaa menemästä kouluun, koska ei ymmärrä opettajan kieltä, kyseessä on ihmisoikeusloukkaus.
Kun itse olin koulussa, monet ystävistäni lopettivat koulunkäynnin, koska heidän nepalin kielen ääntämisensä oli ihan kammottavaa. Tämän kieliongelman vuoksi opettaja kutsui heitä sanalla, joka tarkoittaa pohjoisesta tulevaa. Kun emme osanneet ääntää kunnolla, opettajat haukkuivat meitä pohjoisesta tulevien pojiksi ja tyttäriksi.
Sen lisäksi ettei tamangeille ole opetusta meidän omalla kielellämme, myös oppimateriaalit ovat hindukulttuurin dominoimia. Kuudennen luokan englanninkurssin oppikirjassa on kappale ammateista. Siinä sanotaan, että herra Suraj on professori ja herra Tamang viljelijä. Minkälaisen kuvan se antaa? Oppilailla on hyvin alistettu olo kun he menevät kouluun.
Yleensä sanotaan, että koulupudokkuus johtuu köyhyydestä. Köyhyys on kyllä yksi syy, mutta myös se, mitä koulussa opetetaan, on keskeinen tekijä. He opettavat eri kielellä ja erilaista kulttuuria. Materiaaleissa tamangit näytetään vain maanviljelijöinä tai vastaavina. Tämä saa lapset jättämään koulun kesken. Pointtimme on: Miksei meidän historiaamme ja kulttuuria sisällytetä opetukseen?
Omakielinen ja kulttuurisensitiivinen opetus on kyllä huomioitu Nepalin väliaikaisessa perustuslaissa. Mutta käytännössä tätä ei ole toteutettu, eikä kunnolla suunniteltu.
Siksi teemme lobbaustyötä hallituksen suuntaan sekä käytännön tasolla. Hei eivät täysin ohita aihetta, koska tämä on ihmisoikeusasia, kansainvälisen yhteisön hyväksymä ja kuuluu Nepalinkin perustuslakiin. Mutta hallituksemme ei ole tehnyt mitään kunnon suunnitelmia tasa-arvoisemman koulutusjärjestelmän luomiseksi. Hallitus itsessäänkään ei ole inklusiivinen. Tamangeilla ei ole edustusta siellä.
Työmme ansiosta kuitenkin tapasimme opetusministerin ja opetusviraston johtaja vieraili hankkeessamme. Hän lausui tilaisuudessa, että hankkeemme ansiosta hän ymmärsi nyt, että hallitus oli ummistanut silmänsä tältä tärkeältä aiheelta.
Joskus kun puhumme alkuperäiskansojen oikeuksista, ihmiset tulkitsevat sen olevan rasismia. Kun puhumme yhteisömme oikeuksista, he ajattelevat meidän olevan muita ryhmiä vastaan. Emme me ole heidän oikeuksiaan vastaan – he vain ovat vanginneet meidän oikeutemme. Joskus on vaikeaa saada heitä ymmärtämään tätä ihmisoikeusnäkökulmaa. Mutta tämä on mennyt parempaan suuntaan. Kyseessä ovat ihmisoikeudet ja yhteiskunnan inklusiivisuus.
Jälleenrakennusta maanjärjestyksen jälkeen
Keväällä 2015 Nepaliin iski melkein koko maan alueelle maanjäristys, joka oli voimakkuudeltaan 7.8. Siitä on pitkä aika kun olemme viimeksi nähneet tällaisen maanjäristyksen. Oli onni, että se tapahtui päiväsaikaan ja viikonloppuna, jolloin ihmiset ovat pääasiassa ulkona. Satoja koulurakennuksia romahti, joten jos järistys olisi tapahtunut viikolla, tuhansia koululaisia enemmän olisi kuollut.
Järistys iski pahasti juuri tamangien asuttamalle Himalajan alueelle. Luonnonkatastrofit osuvat muutenkin usein pahiten alkuperäiskansoihin, sillä talot eivät ole kovin kestäviä.
Nyt kun jälleenrakennusprosessi on käynnissä, meillä on suuri haaste suojella kulttuuriamme. Pyyntöni kaikille kansainvälisille toimijoille on, että ymmärtäkää paikallinen ympäristö ja sen tuomat vaatimukset. Emme halua tuhota sosiaalista järjestelmäämme ja arkkitehtuuriamme, vaan säilyttää sen.
Maanjäristyksen jälkeen maassa on puhuttu, että nepalilaisten täytyy liittyä nyt yhteen. Toivon, että tämä tuo poliittiset voimat yhteen saattamaan loppuun uuden perustuslain ja vakiinnuttamaan ihmisoikeudet. Järistys tuhosi Nepalin, mutta samalla näytti, että tämä on tavallaan viimeinen mahdollisuus myös rakentaa Nepal.
Enemmän mahdollisuuksia tamangeille
Tamangit ovat vahvoja ja energisiä. Nepalin valtio pelkäsi, että jos tamangeille antaisi aseita, he kaappaisivat vallan. Siksi heitä alettiin syrjiä.
Tamangit ovat myös taiteellisia. Meillä oli ennen perinne, jossa kaikki vetäytyivät jossain vaiheessa elämäänsä opiskelemaan maalausta vuoden ajaksi.
Tamangeilla on siis paljon hyviä piirteitä, mutta emme ole pystyneet hyödyntämään niitä. Jos hallitus ymmärtäisi ottaa tästä kopin ja luoda mahdollisuuksia, voisi tamangien tulevaisuus kymmenen-kahdenkymmenen vuoden päästä näyttää hyvältä.